Tämä on aihe josta jaksaisi puhua tuntikaupalla. Aihe on kiinnostava, koska mulla on paljon kokemuksia. Ne ihmiset, jotka ei oo koskaan kokeneet mitään yliluonnollisia tai selittämättömiä asioita ei voi ehkä ymmärtää -mikä on ihan luonnollista. Ymmärtämättömyyskin näihin asioihin on sallittua. Jos mä alkaisin kaikki kokemukset kertomaan tässä postauksessa, siinä menisi ikä ja terveys, joten yritän pitää tämän sopivan pitkänä.
Aloin teini-iässä kokemaan "outoja" asioita. Niinhän ne jotkut väittää, että toiset ihmiset on "herkempiä" astimaan tälläisiä asioita kuin toiset. Jotkut ihmisetkin on hyvin luettavissa, mutta se ei varsinaisesti liity henkihommiin. Se nyt varmaan on joka ihmisen taito jollain tasolla lukea muita ihmisiä. Jotkut ihmiset on vaikeasti luettavissa, toiset kävelevät kuin avoin kirja. Toisaalta jotkut ihmiset haluavat olla nähtävissä läpi.
Eniten mulla on ollu näkö ja tunnekokemuksia, joitan äänikokemuksia sekä enneunia. Kyllä uskon, että siellä "ylhäällä" on jotakin, vaikka varsinaisesti en uskonnollinen tyyppi olekkaan. Meidän keskuudessa liikkuu myös muita, joita emme näe.
Ensimmäinen enneuni, jonka muistan vahvasti, liittyy ensimmäiseen auto-onnettomuuteen. Mä olin alaikäisenä kahdessa auto-onnettomuudessa. Jälkimmäisessä kävi vähän pahemmin. Kumpaankin tapaukseen liittyi alkoholi.
Joitain viikkoja ennen ensimmäistä onnettomuutta näin unta, että oltiin menossa tiettyjen ihmisten kanssa autolla jonnekkin. Kesken ajon kuski käänsi auton tieltä mehtään. Ajettiin metän läpi ja jyrkänteeltä alas. Uni loppu siihen. Itse onnettomuus, olin samojen tuttujen ihmisten kanssa liikenteessä kuin siinä unessa. Ajettiin syrjäsempää tietä, enkä muista minne oltiin menossa. Kuski, joka oli myös minun unessa kuskina, menetti auton hallinnan ja ajettiin mehtään. En muista pyörähtikö auto ympäri kerran vai miten, mutta olin vissiin tippunu kyydistä jossaki kohtaa rytinää, kun ambulanssi noukki minut vähän matkan päästä autolta maasta. Onneksi kellekkään ei sattunu pahemmin. Unen muistin vasta sitten jälkeenpäin. Muistan ambulanssissa, kun mua vietiin sairaalaan toivoneeni ennen kun muisti lähti, että kumpa edesmennyt enoni tulisi hakemaan mut pois täältä, olisin valmis lähtemään. Olin tuolloin 16-vuotias.
Muita tilanteita.
Komeron kiinni olevaan oveen koputetaan komeron sisältä, niin että vanha ovi heiluu koputuksen voimasta. Ovi on säpissä ulkoa päin. Oven avattua ja komeron tarkistettua siellä ei ole ketään. Toinen ihminen oli tilanteessa mun kanssa ja näki myös.
Exän vanhempien talon kellarissa kauempana ohi menevä vaalea hahmo.
Kesken maton pesun tulee tunne, että joku tarttuu olkapäästä kiinni ja pitää kättään olkapäälläni, mutta katsoessa taakse ei näy ketään. Samalla tulee turvallinen ja lämmin olo, se kestää hetken, kunnes tunne olkapäähän tarttumisesta häviää.
Muutamia esimerkkejä. Viimeisin hahmokokemus on mummolasta viime kesältä. Näin siellä sinitakkisen hahmon ja olisi ihana aatella, että edesmennyt ukkini tuli moikkaamaan.
Joku aika sitten kuulin mökissä, jossa asustan, makuuhuoneessa ollessa, kun kissa ottaa juoksun tuvassa. Mä olin nukkumassa ja heräsin kissan pyrähdykseen. Sen jälkeen kuulin, kun lasi tai lasiesine tippuu lattialle ja poksahtaa rikki. Tunsin olevani täysin hereillä siitä kissan juoksusta. Nousin ylös ja kävin kattomassa, ei mitään. Ei mitään lasia missään, kaikki oli normaalisti. Eikä mulla oo, kun joitain lasipurnukoita hyllyssä, sängyn kautta tippuisi lattialle tai "rojunurkkaan". Muutama tuikkukippo.
Joskus monia vuosia sitten halusin kauneuspilkun ja marssin alan liikkeeseen. Kauneuspilkku tehtiin kestopigmentoinnilla poskipäälle. Tästä meni varmaan joku vuosi, en tarkkaa aikaa osaa sanoa. Mulle kehitty luonnostaan itsekseen kauneuspilkku samalle puolelle vähän ylemmäs, tehdystä pilkusta. Itse asiassa luonnollisesti tullu pilkku tuli myös paremmalle kohtaa kuin se minkä teetätin liikkeessä. Tekopilkku on haalistunut jo vähän. Sain mitä halusin, kaksinkertaisesti.
Se mikä on jännä, että kun oon pyytäny vastauksia joihinkin asioihin, oon vastauksia myös joihinki saanu. Näistä vastauksista oon edelleen kiitollinen ja muistan aina kiittää. Miksi halusin nyt kertoa tässä tämän, on se että pyysin joskus vastauksia tilanteeseeni liittyen ja aloin saamaan vastauksia. Vastauksia antovat ihmiset, joko tahallisesti tai tahattomasti. Vieläkin saa tietoa "rivien välistä", aina kun vaa jaksaa kuunnella. Välillä mä mietin, että sen on pakko olla joissain tapauksissa tahallistakin. Ois muutama tärkeä asia menny sivuun, jos joku ei olis mahdollistanu rivien välistä lukua. No, antaa sen olla.
Uskotko karmaan? Se, että joku tekee toiselle huonosti, saa itse kuraa niskaan. Koukuttava ajatus. No, sehän menis sitten aivan oikein. 🌷